keskiviikko 15. lokakuuta 2008

AVOn treenailua...

Vihdoinkin me päästiin ihan oikeaan treeniryhmään, ja nyt onkin jo kahdet treenit takana. Ensimmäisellä kerralla Feta jopa hieman hämmästeli muiden koirien läsnäoloa, vaikka siihen nopeasti tottuikin, eli treeniseuran vaihtuminen tekee kyllä hyvää (neuvoista puhumattakaan!). Tarkoitushan on ollut saada nyt avon liikkeet kisakuntoon, kun kisatkin on jo kerran tiedossa, mutta saapa nähdä sitten...

Onneksi olen ymmärtänyt ottaa Fetan kanssa avoimen luokan liikkeitä jo aikaisemmin, niin ettei tarvinnut aloittaa uusia liikkeitä ihan alusta. Suurin osa liikkeistä onkin siinä kunnossa, että treenillä ja hienosäädöllä ne tulee nopeasti kuntoon. Nouto on ollut suurimpana ongelmana. Feta ei pentuna suostunut ottamaan kapulaa edes suuhun, joten meillä lähtökohtana oli tehdä siitä mahdollisimman kiva. Sitä se nyt onkin, Feta hakee sen iloisesti, mutta yleensä pudottaa sen mun jalkoihin ja tulee sitten perusasentoon... Se ei siis pidä kapulaa suussaan hetkeäkään ellei ole liikkeessä. Ja kaiken lisäksi olen onnistunut opettamaan Fetalle, että "hyvä tyttö" tarkoittaa samaa kuin liikkeen loppuminen. Treeneissä saatiin kuitenkin paljon hyviä neuvoja, ja nyt olen lähtenyt treenaamaan ihan vain vahvistamalla kapulan mulle tuomista. Feta hokasi jutun nopeasti ja nyt kapula pysyy suussa jo oikein mainiosti. Meistä kumpikaan ei ole tosin ihan varma siitä, tuodaanko kapula sivulle vai eteen, joten (heh) tehdään molempia! :DDD

Kaukkareihin me ollaan suhtauduttu vähän vakavammin, ja olen alusta asti pyrkinyt opettamaan liikkeet "teknisesti" oikeiksi ja vahvistan sitä edelleen. Maahanmeno sujuu ainakin todella hyvin miltä etäisyydeltä tahansa, se onkin Fetalle luonnollinen liike! Treeneissä Fetaa kehuttiinkin sen hermoista; kun mitään ei tapahdu, se käy makuulle (ja laittaa silmät kiinni), ja heti kun treenataan, se on taas valmiina ja reippaana.

Treeneissä on molemmilla kerroilla otettu myös paikallaolo, ja ensimmäisellä kerralla Feta alkoi komentaa mua tulemaan piilosta pois. Seuraavalla kerralla homma kuitenkin sujui mutisematta, enkä usko, että siinä on mitään ongelmia.

Koska treenit pidetään agilityhallissa, on tietysti välttämätöntä treenata sitäkin hieman aina tokoilun jälkeen! Olin vähintäänkin pakahtua ylpeydestä, kun huomasin, että Feta on tajunnut kepit ja pujottelee ne juuri niin ketterästi kuin tuon kokoinen koira vaan voi. Äitiparaltakin kuola herahti, se kun ilmeisesti haluaisi aloittaa ko. lajin Fetan kanssa (...vaan ei aloita ;D ).